perjantai 15. helmikuuta 2013

Karnevaalitunnelmia


Karnevaalit olivat ehka hulluin viikko ikina elamastani. Yot valvottiin, paivat vietettiin rannalla nukkuen tai shoppaillen. Kroppa kiittaa auringosta, puoli kehoa vesikelloilla ja iho kuoriutuu. Sainpa ainakin hetkellisen rusketuksen ja taas astetta vaaleammat hiukset ;) Onneksi Hester uskaltautui kahtena iltana ottamaan kameransa mukaan, jotta meilla on nyt edes jotain kuvamateriaalia naytettavana.

Alkaa valittako taman blogitekstin kummallisista asetuksista, tekniikan ihmelapsi Jonna ei osaa edes kuvia lisata normaalisti...



Koko karnevaaliporukka samassa kuvassa! Meidan AECTEA:n vapaaehtoisten lisaksi matkassa oli siis harjoittelunohjaajani mies, Fabio. Etukateen meille ilmoitettiin hanen tyoskentelevan karnevaaleilla, mutta siella han meidan kanssa juhli yot ja paivat makasi rannalla. Fabiolla oli erittain paljon tuttavia karnevaaleilla, joten me paasimme tekemaan milloin mitakin unohtumatonta.

Jo ensimmaisena iltana paasimme kokemaan enemman kuin olisin ikina osannut kuvitella. Fabio jarjesti meidat eraan reggaerekan kyytiin, missa sitten oli ruoka- ja juomatarjoilu. Mikas siina rekan kyydissa koko yo tanssiessa katsellessa ihmisvilinaa :)


Poliiseja  vilisi Salvadorissa melkeimpa yhta paljon kuin itse juhlijoita. Ikina en ole nahnyt sellaista kunnioitusta virkavaltaa kohtaan, kuin mita nain karnevaaleilla. Satojen tuhansien ihmisten tungoksesta aina tehtiin poliseille kulkuvayla. Eika ihmekkaan - heilla oli oikeus melko vakivaltaisesti tyontaa kaikki edessa seisovat juhlijat tieltaan.

Karnevaaleilla jollain tapaa ihmisten kayttaytyminen on kaukana perus festarimeiningista. Jos syntyy tappelu, kaikki osapuolet viedaan putkaan ja pidetaan siella karnevaalien loppuun asti. Ei poliiseja kauheasti kiinnosta kuka oli syyton, kaikki hairiotekijat vaan halutaan poistaa. Kuulimme, etta jos esiintyjat rekoistaan nakevat tappelun jossain, lopettavat he valittomasti musiikin soiton ja osoittavat poliiseille missa tapellaan.  Jollain tapaa voi siis sanoa etta tallainen miljoonien ihmisten tapahtuma on myos melko turvallinen.





Parin miljoonan ihmisen lasnaolon huomasi helposti. Liikkuminen oli lahes mahdotonta, puolen kilometrin matkaan sai varata tunnin.







Paikallisten tahtien lisaksi karnevaaleilla nahtiin myos kansainvalisia nimia.

Bob Sinclair!

PSY ja niin monen kertaan jalat rakoille tanssittu gangnam style...



Kokonaisuudessaan karnevaalit olivat ikimuistoinen kokemus, mutta nyt ymmarran kylla miksi paikalliset eivat siella vuosittain kay. Minulla olisi niin monta tarinaa kerrottavana, mutta vielakin karnevaalivasymys painaa paalle. Viikonlopun saa viela onneksi hengahtaa, ja ensi viikolla paasee taas tyon touhuun. 

Varasimme tanaan Tarun kanssa lennot maaliskuun lopusta Rioon. Siina lentoja katsellessa ja paivia miettiessa sen oikeasti tajusi, etta ollaan jo puolet ajasta talla puolella palloa oltu, ja vasta ensi viikolla tyot alkaa kunnolla. Etenkin kuin muut vapaaehtoiset jaavat tanne meita pidemmaksi aikaa, ovat he toivoneet ettemme lahtisi ja jattaisi kaikkea tyota heille :D

2 kommenttia:

  1. No mikäs siinä, aikasmoinen meno!

    Vieläkö on rahat riittänyt, vai ..? Ota Jonna yhteyttä jos on tarves..

    -iskä-



    VastaaPoista
  2. Kela muistaa kuukausittain niin kylla taalla parjataan :) Karnevaalit soi paljon rahaa ja ensi kuussa odottava Rio varmasti yhta paljon. Kun tama elaminen taalla "kotona" on niin halpaa niin ei tuota vaikeuksia tehda valilla jotain vahan kalliimpaa.

    VastaaPoista