Lomalla viimeinkin

Useampi ihminen on jo sanonut lukevansa blogiani lähes päivittäin, joten eiköhän ole taas aika kertoa kuulumisia.

Ei ole vähään aikaan ollut niin hienoa fiilistä, kun viime viikon perjantaina koulusta kotiin kävellessäni. Seuraavan kerran Dexiin pääseekin rötväämään vasta huhtikuussa. Muutostakin selvisin, koko omaisuus on nyt autotallissa eikä se montaa neliötä vie. Irtisanoin siis kämpän ja keväällä Mikkeliin palatessani alan etsiä uutta (toivottavasti sellainen löytyy..). Onneksi useampi kaveri on luvannut majoittaa minut sohvalleen/vaatekaappiinsa. :D Vaikeinta Mikkelistä lähtiessä oli sanoa heihei kaikille tärkeille ihmisille. Eihän kolme kuukautta ole pitkä aika, mutta joitain kavereita näkee seuraavan kerran vasta syksyllä.

Joulusta on selvitty maha täynnä kinkkua. Äiti jo etukäteen ilmoitti, etten saa lahjaksi mitään muuta kuin reissuun tarvittavia juttuja. Onnekseni sain mm. aurinkorasvaa, aftersunia, laastareita, särkylääkettä ja maitohappobakteereja. Eiköhän niillä nyt alkuun päästä! Madventures-kirja oli ehdottomasti mieleinen, ja joulupäivä kuluikin Etelä-Amerikka lukua lukiessa ;)

Muuttoilmoituksen olen tehnyt jo kaksi kertaa, jokohan se nyt olisi mennyt oikein. No, kaipa ne siellä postissa ovat jo tajunneet että en tällä hetkellä ole mikkeliläinen. Seuraavaksi alkaakin se vaikein vaihe, pakkaaminen. Mitä kaikkea tarvitsee mukaan? Kesävaatteita, bikinit, pyyhe, aurinkorasvaa. Kuinka paljon lämpimiä vaatteita tarvitsee? Kuinka monet sukat otan mukaan? Luotan viimeisen illan paniikkipakkaukseen ja toivon että kaikki tarpeellinen tulee mukaan.

Onhan tässä vielä reilu viikko, aion nukkua, syödä sekä nähdä sukulaisia ja kavereita. Eniten lähdössä jännittää velipuoli, joka on tällä hetkellä Helsinki-Vantaalla turvamiehenä töissä. Uhkasi että saa kuulemma jättää lennolta ilman syytä...